Teksti: Teemu Sarkkinen | Artikkelikuva: kuvakaappaus, YouTube

Tarinoilla on väliä – poimintoja arkistosta, osa 1

Tapasimme professori McGrathin hotelli Puijonsarven ravintolassa pari tuntia ennen kuin tämän oli määrä luennoida Kirkkopäivien yleisölle tilaisuuden pääpuhujan ominaisuudessa. Luento käsitteli apologetiikkaa eli kristinuskon puolustamista otsakkeella ”Onko Jumalassa järkeä?”.

Teemu Sarkkinen ja Niko Seppä haastattelevat Alister McGrathia Kuopiossa keväällä 2013. Kuva: Lari Launonen

Haastattelun aikana ehdimme kuitenkin puhua paljon muustakin kuin mainitusta aihepiiristä – erityisesti C. S. Lewisista, jonka henkilöhistoriaan, ajatteluun ja tuotantoon McGrath on paneutunut intohimoisesti. Intensiivisen tutkimustyön tuloksena valmistui kaksi teosta, tieteellinen julkaisu The Intellectual World of C. S. Lewis ja suurelle yleisölle suunnattu C. S. Lewis – A Life: Eccentric Genius, Reluctant Prophet.

Projektin vaativuutta ja tutkijan omistautuneisuutta kuvastaa se, että hän kävi sen aikana läpi kaiken Lewisilta säilyneen kirjallisen tuotannon aikajärjestyksessä – arkistoissa tehtyjä uusia kirjelöytöjä myöten.

”Luettavaa oli paljon. Siinä [luku-urakassa] kesti viisitoista kuukautta.”

 

Tarinankerronnan mestari

Lewisin parissa askaroidessaan McGrathin pyrkimyksenä oli päästä perille tutkimuskohteensa elämäntapahtumista ja ajattelusta. Lisäksi häntä kiinnosti selvittää, mitä annettavaa Lewisilla on nykypäivänä.

Lewis oli professorin mielestä ennen muuta tarinankerronnan mestari. Tästä kertoo se, että vaikka kirjailijan tuotteliain jakso ajoittuu 1940–50-luvuille, häntä luetaan ahkerasti tänäkin päivänä – enemmän kuin elinaikanaan.

”Lewis on todella hyvä luomaan kytköksiä arkielämään.”

”Lewis on todella hyvä luomaan kytköksiä [arki-] elämään. Kun lapset astuvat Narniaan, he kuulevat tarinoita ja joutuvat pohtimaan, mihin uskoa. Onko valtakunta Aslanin vai Valkean Velhon? Mekin kohtaamme tarinoita: ’Maailma on pelkkä vahinko’ tai ’Maailma syntyi, koska Jumala teki sen’. Kumpaa tarinaa uskomme?”, McGrath selittää.

McGrath syventää ajatusta nettisivuillaan seuraavasti: ”Kaikkein radikaalein kysymys, joka voidaan kysyä keneltäkään, ei ole se, kuinka paljon heidän [valitsemansa] kannat maksavat heille, vaan mieluummin se, ovatko he löytäneet jotakin arvokasta – jotakin, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen”.

 

Tarinoiden mahti

Tarinoissa on voimaa. Niiden avulla voidaan vedota kuulijoiden ja lukijoiden tunteisiin, mikä tekee niistä tehokkaita vaikutuskeinoja – ja äärimmillään vallankäytön työvälineitä. Tämä näkyy muun muassa politiikassa.

Tarinoiden vaikuttavuutta tutkineen teologian tohtori, puhekouluttaja Juhana Torkin mukaan demokraattisen hallinnon ongelma on, että ”– – usein valtaan pääsee ihmisiä, jotka eivät ole erityisen lahjakkaita tai moraalisia – he ovat vain hyviä tarinankertojia”. Yhtä lailla tiedossa on toki myös voimakkaita yksinvaltiaita, jotka ovat saaneet kansan puolelleen karismaattisella esiintymisellään ja taitavasti kerrotuilla tarinoillaan.

Tunteisiin vetoavilla kertomuksilla höystetyt brändit tavoittavat kuluttajat tehokkaammin kuin pelkkään faktapohjaiseen informaatioon nojaavat kilpailijansa.

Politiikan ohella tarinat näyttävät toimivan erinomaisesti myös liike-elämässä. Torkki mainitsee teoksessaan Tarinan valta valaisevana esimerkkinä Steve Jobsin rakentaman Applen menestystarinan. Tunteisiin vetoavilla kertomuksilla höystetyt brändit tavoittavat kuluttajat tehokkaammin kuin pelkkään faktapohjaiseen informaatioon nojaavat kilpailijansa.

Tämä perustuu siihen, että vaikka moni meistä ajattelee mielipiteidensä ja päätöstensä perustuvan järkeen, perimmäisenä vaikuttimena ovat sittenkin tunteet. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidtin mukaan ”moraalinen kanta on emotionaalinen reaktio”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että muodostamme mielipiteemme vaistomaisten tunteiden pohjalta ja pyrimme vasta jälkikäteen perustelemaan niitä järjellä.

 

Kristinusko ja tarinat

Tunteita koskettavat tarinat ovat siis tehokkaita työkaluja, joita voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin – niin hyviin kuin pahoihinkin. Eräs ihmiskunnalle ominaisimmista, hyviksi havaituista tavoista on ollut käyttää kertomuksia opetusvälineinä. Esimerkiksi perinteiset kansansadut tarjoavat usein jokapäiväiseen elämään liittyviä ajattomia moraalisia opetuksia.

Tarinoilla on nähty paikkansa myös uskonnollisen sanoman välittämisessä. Eihän Jeesuskaan opettanut Jumalasta ja hänen valtakunnastaan monimutkaista teologista sanastoa käyttäen vaan arkipäiväiseen kuvastoon perustuvia maallisia tarinoita hyödyntäen. Toki hän vetosi opetuksessaan myös kuulijoidensa järkeen, mutta erityisesti hänen tunnetuimmat vertauksensa, kuten kertomukset tuhlaajapojasta ja samarialaisesta, koskettavat ennen kaikkea tunnetasolla.

Voisi sanoa, että perimmiltään koko kristinuskon (samoin kuin useimpien muidenkin uskontojen) taustalla on eräänlainen metanarratiivi, suuri kertomus.

Voisi sanoa, että perimmiltään koko kristinuskon (samoin kuin useimpien muidenkin uskontojen) taustalla on eräänlainen metanarratiivi, suuri kertomus. Muun muassa C. S. Lewis on selvästi tiedostanut tämän, sillä hänen merkittävimpiin kirjallisiin saavutuksiinsa kuuluu tuon suuren kertomuksen varaan rakentuva Narnia-sarja.

Myös McGrath korostaa kristinuskon tarinallisuuden merkitystä:

”Meillä jokaisella on oma tarinamme, ja sillä on väliä. Mutta se merkitsee enemmän, kun se kytketään suurempaan kertomukseen.”

Tällä professori tarkoittaa sitä, että kristinusko kunnioittaa jokaisen yksilöllistä elämäntarinaa ja samalla merkityksellistää sitä osana metanarratiivia, suurta kertomusta. Sen osana kaikki tarinat ovat tärkeitä ja jokaisella elämällä on tarkoitus.

McGrathin mukaan Lewis uskoi kristinuskon tarjoamaan suureen kertomukseen yhtä vakaasti kuin siihen, että aurinko nousee; hän ei ainoastaan nähnyt sitä, vaan sen valossa hän näki kaiken muunkin.

 

Kesällä julkaistavassa jatko-osassa syvennytään apologetiikkaan ja pohditaan McGrathin kanssa, mitä annettavaa C. S. Lewisilla on sen saralla.

Lisää professorin ajatuksia voi kuunnella myös muun muassa Areiopagi-verkkolehden videohaastattelusta keväältä 2016 tästä tai tutustua hänen omaan tarinaansa alla olevalta Unbelievable-podcastin videolta.