”Sinuakin, arvoisa lukija, tarvitaan ihmiskaupan vastaisissa talkoissa yhtä kipeästi kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sillä ihmiskaupan uhrin elämä on helvetti maan päällä”, ihmiskaupan merkkejä Lontoossa 2000-luvulla havainnoinut sairaanhoitaja Katriina Ojamo kirjoittaa.

Teksti: Katriina Ojamo ja Katja Koivistoinen | Artikkelikuva: Adobe Stock

(Artikkeli on julkaistu alun perin Heijastuksen numerossa 2/2019)

Ihmiskauppa on maailman nopeimmin kasvava järjestäytyneen rikollisuuden muoto. Viralliset arviot uhrien määrästä liikkuvat 27–40 miljoonan välillä. UNICEF:in mukaan yli kolmannes uhreista on lapsia. Orjuus on lakkautettu – miten tällaiset luvut ovat mahdollisia?

Aasian alueen ihmiskauppaa tutkivan International Justice Mission -organisaation johtaja Gary Haugen on todennut, että myötätunnon, päämäärätietoisuuden sekä toivon puute saa ihmisen jäämään passiivisen katselijan osaan taistelussa pahaa vastaan.

Ihmiskauppaan liittyvää pahuutta on vaikea käsitellä. Niin kauan kuin ihmiskaupan lonkerot pysyvät omasta lähipiiristä kaukana ja näkymättömissä yhteiskunnassamme, voimme elää valheellisessa todellisuudessa; ongelma ei kosketa minua.

Todellisuudessa ihmiskaupan uhri saattaa olla yllättävänkin lähellä. Tietämättömyys aikaansaa passiivisuutta sekä myös kasvavaa ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttöä.

YK:n virallisen määritelmän mukaan ihmiskauppa on hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa rekrytointia, kuljettamista, kätkemistä tai vastaanottamista, jossa olennaisena osana ovat uhkailu, pakottaminen, orjuuttaminen ja harhaanjohtaminen.

YK:n virallisen määritelmän mukaan ihmiskauppa on hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa rekrytointia, kuljettamista, kätkemistä tai vastaanottamista.

Euroopan neuvoston määritelmässä mainitaan lisäksi ihmiskauppaan sisältyvän aina vallan väärinkäyttöä, toisen henkilön kontrollointia hyväksikäyttötarkoituksessa sekä toisen henkilön haavoittuvuuden hyväksikäyttöä.

Tähän liittyy olennaisesti maksujen tai muun hyödyn saaminen hyväksikäytön tuloksena.
Ihmiskauppa koskettaa kaikkia maailman maita. Kyproksella ihmiskaupan uhreja auttava Pia Rendic kokoaa ihmiskaupan todellisuuden hyvin:

”Kun puhumme ihmiskaupasta, puhumme siis maailmanlaajuisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ihmiskauppa on ihmisoikeusloukkaus sekä rikos yksilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta vastaan. Ihmiskauppa orjuuttaa uhrinsa ja tuhoaa tämän elämän lyhyessä ajassa.”

Ihmiskaupan ilmenemismuotoja ovat seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa sekä työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ja pakkotyö. Seksuaalinen hyväksikäyttö on esimerkiksi prostituutioon pakottamista tai hyväksikäyttöä seksiteollisuudessa.

Muita ihmiskaupan muotoja ovat muun muassa avioliittoon tai adoptioon pakottaminen, kerjäämiseen tai rikollisuuteen pakottaminen sekä ihmiselin- ja kudoskauppa.

Sureshin (nimi muutettu) tarina kuvaa tyypillistä työperäisen ihmiskaupan uhrin elämää Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti. Hän saapui Intiasta Kaliforniaan työskennelläkseen tietokoneohjelmoijana.

Työnantaja vahvisti oleskeluluvan vuodeksi, mutta pakotti Sureshin allekirjoittamaan kuuden vuoden työsopimuksen ilman palkankorotuksia.

Pian Suresh huomasi työskentelevänsä 70 tuntia viikossa. Kun tuli oleskeluluvan uusimisen aika, työmäärä lisääntyi entisestään. Mikäli Suresh toivoi oleskelulupansa jatkuvan, hänen tulisi olla valmis työskentelemään 100 tunnin työviikkoja ja tähän monet uhrit suostuvat.

Mikäli Suresh toivoi oleskelulupansa jatkuvan, hänen tulisi olla valmis työskentelemään 100 tunnin työviikkoja ja tähän monet uhrit suostuvat.

Työskentely ilman laillisia dokumentteja tapahtuu hyvinvointivaltioissa kuten USA, Kanada, Eurooppa, Japani, Persianlahti, mutta myös vähemmän hyvinvoivissa valtioissa.

Yli puolet ihmiskaupan uhreista Euroopan alueella on lähtöisin Itä- Euroopasta sekä Balkanin maista.

Lisäksi Itä-Aasian maista tulevia on paljon uhrien joukossa. Euroopan alueella tavataan pääasiassa seksiperäistä ihmiskauppaa.

Ihmiskaupan taustalla vaikuttaa maailmanlaajuisesti eriarvoistuminen, köyhyys ja mahdollisuuksien puute omassa elinympäristössä. Näihin seikkoihin vaikuttaminen vähentäisi merkittävästi ihmiskauppaa korjaamalla maailmassa vallitsevaa epätasa-arvoa.

Kapinallisryhmät saattavat esimerkiksi siepata naisia ja lapsia sotilaallisissa yhteydenotoissa, mutta yleisin menetelmä jota ihmiskauppiaat käyttävät maailmanlaajuisesti on petos. Kohteeksi valitaan vähän koulutettuja taikka muutoin haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja lapsia.

Ihmiskaupan uhriksi saattaa joutua myös hyvinvointivaltiossa, jolloin taustalta löytyy usein jokin haavoittuvuustekijä taikka esimerkiksi petollinen poikaystävä, joka pakottaa nuoren naisen myymään itseään rahoittaakseen omaa huumeidenkäyttöään.
Tarinoita on yhtä monta kuin on uhreja.

Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että jopa 99 prosenttia vuonna 2017 seksikauppaan pakotetuista oli naisia ja tyttöjä. Muilla ihmiskaupan saroilla naisten ja lasten osuus oli 58 prosenttia. ILO arvioi, että ihmiskauppa tuottaa lähes 130 miljardin euron voitot vuodessa.
Yksi kolmasosaa summasta kertyy työperäisestä ihmiskaupasta mm. koti- ja maataloudessa sekä kaksi kolmasosaa seksikaupasta.

Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että jopa 99 prosenttia vuonna 2017 seksikauppaan pakotetuista oli naisia ja tyttöjä.

Erilaista ennaltaehkäisevää, tavoittavaa sekä kuntouttavaa toimintaa tehdään ympäri maailmaa. Samoin koulutetaan poliisivoimia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä sekä tavallisia kansalaisia tunnistamaan paremmin ihmiskauppaa.

Muun muassa kasvava pornon katselu taikka sugar daddy -ilmiö saattavat näyttäytyä länsimaissa jopa harmittomilta ilmiöiltä, mutta sitä ne eivät suinkaan ole.

Toimittajamme Katja Koivistoinen jakoi ohikulkijoille flyereitä vuoden 2017 Walk for Freedom -kävelyyn osallistuneiden marssijoiden rinnalla Tampereella. Kuva: Roosa Koivistoinen.

Vaaroista kertomisen lisäksi tulisi tarjota turvallisia tapoja matkustaa ja etsiä työtä joutumatta ihmiskaupan uhriksi, sekä tehdä maailmastamme tasa-arvoisempi paikka kaikille kansoille ja heimoille.

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo toteaa: ”Tällä hetkellä Euroopan unionin ja Suomen kauppapolitiikka sekä kansainvälisen kaupan pelisäännöt eivät edistä kestävää kehitystä. Ihmisoikeus- ja ympäristönäkökulmat jäävät usein yritysten ja investoijien intressien varjoon.”

Sekä maailman parantaminen että ihmiskaupan uhrien löytäminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Asiantuntijoiden mukaan uhrien löytämistä vaikeuttavat ennen kaikkea ennakkoluulot ja silmien sulkeminen ihmiskaupalta.

Vuonna 2009 YK arvioi, että Euroopassa on 30 kertaa enemmän ihmiskaupan uhreja kuin mitä tilastot kertovat.

Ihmiskaupan uhri Marissa Jaakola kertoo selviytymisestään kirjassaan: ”Kun annoin ajan kulua, etsin aktiivisesti tietoa ja tukeuduin hyviin ihmisiin, kuva tilanteestani alkoi tarkentua omissa silmissäni.”

Ihmiskaupan uhri Marissa Jaakola kertoo selviytymisestään kirjassaan: ”Kun annoin ajan kulua, etsin aktiivisesti tietoa ja tukeuduin hyviin ihmisiin, kuva tilanteestani alkoi tarkentua omissa silmissäni.”

”Ymmärsin, että kaikki, mitä tunsin ja ajattelin, oli normaalia. Paraneminen vaatii, että sitä kohti otetaan tietyt askeleet. Ne ovat jokaiselle samat. Me emme poikkea toisistamme lainkaan silloin, kun meille tapahtuu jotakin hirveää.”

”Traumaattista kokemusta seuraavat tietyt vaiheet, jotka läpi käytyään ihminen saattaa selvitä, jos hänellä on tahtoa selvitä”, Jaakola kertoo.

Suomen on perinteisesti arvioitu olevan ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa. Se tarkoittaa, että ihmiskaupan uhreja tuodaan Suomeen muualta (kohdemaa), ja että heitä kuljetetaan Suomen läpi hyväksikäytettäviksi toisessa valtiossa (kauttakulkumaa). Ihmiskauppaa esiintyy kuitenkin myös kokonaan Suomen rajojen sisällä. Se tarkoittaa, että sekä uhri että tekijä voivat olla suomalaisia.

Eniten Suomessa on havaittu työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa, jossa yleensä ulkomaalainen uhri on alistettu tekemään työtä kehnoilla ehdoilla ja usein ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa.

Tällaista hyväksikäyttöä on tunnistettu muun muassa ravintola-alalla, siivoustyössä, kotitaloustyössä (kotiapulaiset, lastenhoitajat), maatalous- ja kasvihuonetyössä, luonnonmarjojen poiminnan alalla sekä rakennusalalla.

Hyväksikäyttöä on havaittu niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten henkilöiden omistamissa yrityksissä.

Seksiin liittyvää ihmiskauppaa, esimerkiksi prostituutioon pakottamista, tunnistetaan Suomessa joitakin tapauksia vuosittain. Tavallisesti naispuolinen uhri on erilaisin keinoin painostettu myymään seksipalveluita.

Suomessa aloitti vuosina 2015–2016 toimintansa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Aluksi asiakkaita oli vain muutamia vuosittain, mutta sittemmin asiakasmäärät ovat kasvaneet.

Suomessa aloitti vuosina 2015–2016 toimintansa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

Auttamisjärjestelmä on vuosien 2006 ja 2017 välisenä aikana auttanut yhteensä 630 mahdollista ihmiskaupan uhria. Vuonna 2017 uusia asiakkaita järjestelmään tuli 127, heistä 14 oli alaikäisiä. Asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa.

Rikoslain ihmiskauppaa koskevat säädökset tulivat voimaan vuonna 2004 vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevaan 25. lukuun. Lakia on sittemmin tarkennettu esimerkiksi paritusrikoksen erottamiseksi selkeämmin ihmiskaupasta.

Ihmiskaupan uhrin seksuaalinen hyväksikäyttäminen eli esimerkiksi seksin ostaminen ihmiskaupan uhrilta on ollut laitonta vuodesta 2006 alkaen. Suomen ensimmäinen tuomio ihmiskaupasta annettiin Helsingin käräjäoikeudessa heinäkuussa 2006.

Tuomio annettiin törkeästä ihmiskaupasta ja se liittyi suomalaisvirolaisen rikollisjengin toimintaan. Jengi oli pakottanut virolaisen naisen toimimaan prostituutiossa Suomessa. Nainen oli lukittu asuntoon ja hänen tuli ottaa vastaan jopa 15 asiakasta päivittäin.

Ihmiskaupan todentaminen oikeudessa on kuitenkin hyvin haastavaa, eivätkä asianomistajat aina uskalla tai halua kertoa kokemastaan.

Edelleen on myös todella vaikea erottaa lain puitteissa esimerkiksi onko kyse parituksesta vai ihmiskaupasta. Laki kaipaisi siis vieläkin tarkennusta myös tältä osin.

Rikollisten saamiseksi vastuuseen teoistaan olisi myös ehdottoman tärkeää, että uhrille on toimiva tukijärjestelmä.

Suurin osa uhreista jää myös valitettavasti kokonaan tunnistamatta. Auttamisjärjestelmä on ilmaissut huolen erityisesti päihderiippuvaisten henkilöiden hyväksikäytöstä, jota ei juurikaan tunnisteta.

Ihmiskauppaan viittaavalle hyväksikäytölle voivat olla alttiita myös laittomasti maassa oleskelevat henkilöt (niin kutsutut paperittomat).

Kommentti

Katriina Ojamo. Kuva: Tommi Ojamo.

2000-luvulla Lontoossa asuessani astuin ystäväni kanssa Sauna-kyltin alla olevasta ovesta sisään uudella kotikadullani. Tietämättöminä nuorina naisina pohdimme, voisiko paikassa olla jonkinlainen sauna.

Astuimme tilaan, jossa oli vanhempi tiukan oloinen vaalea nainen vastaanotossa lasin takana ja pitkällä käytävällä oli paljon ovia.

Käytävällä seisoi muutamia meikattuja vähäpukeisia nuoria naisia, jotka katselivat meitä ihmeissään.

Neuvonnassa työskentelevä nainen teki ivallisesti naurahtaen selväksi, ettei paikassa ollut minkäänlaista saunaa. Olimme astuneet bordelliin. Pikkuhiljaa aloin saada jonkinlaista käsitystä ihmiskaupasta, jota uudessa kotikaupungissani Lontoossa tapahtui.

En silloin yksinkertaisesti osannut kuin rukoilla tämän järkyttävän ilmiön puolesta, josta en Suomessa kasvaessani ollut juurikaan edes kuullut. Aihepiiri tuntui pelottavalta.

Rukouksella on ehdottoman tärkeä osa missä tahansa taistelussa. Tarvitaan kuitenkin myös paljon työmiehiä ruohonjuuritasolle sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

”Jotta paha voittaisi, riittää, että hyvät ihmiset eivät tee mitään”, Edmund Burke on sanonut osuvasti. Nyt me kuitenkin teemme paljonkin.

Me kerromme, että ihmiskauppaa tapahtuu paljon. Että se on rikos ihmisyyttä vastaan. Että sitä tapahtuu meidänkin kotimaamme rajojen sisäpuolella. Että tehtävää on paljon.

Sinuakin, arvoisa lukija, tarvitaan näissä talkoissa yhtä kipeästi kuin ilmastonmuutoksen vastaisissa talkoissa. Sillä ihmiskaupan uhrin elämä on helvetti maan päällä.

Katriina Ojamo

 

Heijastuksen kustantaja Heijastinmedia tukee vuonna 2019 myös ihmiskaupan vastaista työtä Vapauta uhri ry:n kautta.