Jemeniläisistä peräti 80 prosenttia kärsii suoraan tai välillisesti jo liki viisi vuotta kestäneistä sotatoimista. Kuten aina vastaavanlaisissa kriiseissä, myös Jemenin sisällissodassa haavoittuvimmassa asemassa ovat pienet lapset. Krooninen aliravitsemus uhkaa vaurioittaa satojen tuhansien lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä kasvua. Tällä on kauaskantoisia seurauksia koko yhteiskunnalle.

Teksti: Niko Seppä | Artikkelikuva: © UNICEF (UN0318250/Baholis)

Jemen on Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitseva muslimivaltio. Pinta-alaltaan hieman Espanjaa suuremmassa maassa on noin 28 miljoonaa asukasta. Jo ennestään köyhä valtio on ajautunut valtavan mittaluokan humanitaariseen kriisiin.

Jemenin rajanaapurit ovat Saudi-Arabian kuningaskunta pohjoisessa ja Omanin sulttaanikunta idässä. Yhdessä nämä kolme valtiota muodostavat suurimman osan Arabian niemimaan pinta-alasta. Kuva: Wikipedia (CC BY-SA 3.0).

YK:n lastenjärjestö Unicef toimii Jemenissä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten parissa. Järjestö pyrkii kohentamaan etenkin perheiden terveysoloja, koulutusta ja suojelua.

Järjestö korostaa omassa viestinnässään toimintansa tehokkuutta, pysyvien muutosten aikaansaamista kohdealueilla sekä sen kattavaa avustus- ja koulutustyön verkostoa kaikkialla maailmassa.

Humanitaarista apua kuljetetaan maahan kulloinkin käytettävissä olevin keinoin. Lämpötilaherkkiä tarvikkeita, kuten rokotteita, viedään lentoteitse. Ruokaa ja lääkkeitä on kuljetettu muun muassa pienillä paikallisilla dhow-aluksilla, jotka pääsevät myös pienempiin satamiin silloin, kun Hodeidan pääsatama on taisteluiden vuoksi suljettuna.

Ruokaa ja lääkkeitä on kuljetettu muun muassa pienillä paikallisilla dhow-aluksilla, jotka pääsevät myös pienempiin satamiin silloin, kun Hodeidan pääsatama on taisteluiden vuoksi suljettuna.

Avustusjärjestö painii samojen ongelmien kanssa kuin moni muu samankaltainen toimija. Eräs niistä on se, että ihmiset suhtautuvat eri tavoin erityyppisiin konflikteihin.

”Ihmisten itsensä aiheuttamat aseelliset konfliktit ovat hankalia avustustoiminnan rahoittamisen kannalta. Äkillinen luonnonkatastrofi herättää usein enemmän auttamishalua ja sympatiaa ja sen myötä varojen kertymistä”, haastattelemamme Unicefin asiantuntija, viestintäpäällikkö Kirsi Haru kertoo.

Toinen jatkuvan pohdinnan aihe liittyy eettiseen viestintään. Kuinka välittää ihmisille realistinen ja totuudenmukainen kuva sodan tapahtumista, mutta samanaikaisesti välttää kauheuksilla mässäileminen? Tämä kysymyksenasettelu aiheuttaa harmaita hiuksia myös joukkoviestimille.

”Maailman on saatava tietää totuus, mutta meidän tärkein tehtävämme on kuitenkin lasten ja heidän oikeuksiensa suojeleminen. Siksi itse julkaisemamme kuvamateriaali eroaa esimerkiksi median käyttämistä kuvista”, Haru sanoo.

 

Paremman huomisen puolesta Jemenissä


Suomen UNICEFin viestintäpäällikkö Kirsi Haru, mitä yleistä voitte sanoa tämänhetkisestä tilanteesta Jemenin sodan vaikutusalueella?

”Kyseessä on edelleen maailman laajin humanitäärinen kriisi. Peräti 80 prosenttia maan väestöstä – 24 miljoonaa – kärsii sotatoimista ja niiden heijastusvaikutuksista. Heistä noin puolet on lapsia.”

”Kriisiin liittyy olennaisesti ulkovaltojen ylläpitämä saarto. Esimerkiksi pääkaupunki Sanaan lentokenttä on ollut suljettuna siviililiikenteeltä käytännössä jo neljättä vuotta. Saarto tietenkin merkitsee samalla, ettei väestö pääse maasta pois. Se selittää, miksei maailmalla ole miljoonittain jemeniläispakolaisia.”

”Jemenin talous on romahtanut – valuutta on syöksynyt. Osa julkisten alojen työntekijöistä, kuten lääkärit, opettajat ja sairaanhoitajat, eivät ole saaneet kahteen vuoteen palkkaa.”

”Jemenin talous on romahtanut – valuutta on syöksynyt. Osa julkisten alojen työntekijöistä, kuten lääkärit, opettajat ja sairaanhoitajat, eivät ole saaneet kahteen vuoteen palkkaa. Unicef yrittää estää koulutussektorin ja terveydenhuollon täydellistä romahtamista maksamalla osalle pientä korvausta, jotta he voisivat pysyä töissä. Osan on ollut pakko etsiä muita töitä elättääkseen oman perheensä.”

”Kouluista viidesosa on tuhoutunut tai muuten poissa käytöstä. Kun vielä viime helmikuussa ilman perusterveydenhuoltoa maassa oli noin 16 miljoonaa ihmistä, kesäkuussa heitä oli jo miltei 20 miljoonaa. On menty siis huonompaan suuntaan.”

Millaisia asioita erityisesti Suomen UNICEF edesauttaa Jemenin kriisialueella?

”Tuemme Unicefin työtä Jemenissä rahallisesti. Pidämme Suomessa yllä Jemenin lasten asiaa ja keräämme mahdollisimman paljon varoja sekä yritämme vaikuttaa kaikkiin, joilla on kansainvälisesti valtaa edesauttaa Jemenin kriisin ratkaisua.”

”Unicef on toiminut Jemenissä 60-luvulta saakka. Järjestöllämme on tällä hetkellä maassa henkilökuntaa noin 400, mikä kuvastaa kriisin laajuutta. Olemme itse asiassa koko maan suurin YK-operaatio. Paikallisia kumppaneita on parisen sataa.”

”Unicefin työ maassa kattaa muun muassa ravitsemuksen, puhtaan veden ja sanitaation, koulutuksen, terveyden ja lastensuojelun. Näistä lastensuojelu kärsii kaikkein pahiten rahoituksen puutteesta.”

Äidit ja vastasyntyneet ovat yksi Jemenin kriisin suurimmista kärsijöistä. Joka toinen tunti yksi äiti ja kuusi vastasyntynyttä kuolee raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin. Kuvassa lääkäri Mataz Mohammed Shafi’a hoitaa vastasyntynyttä Alsha’ab:n sairaalassa.

Ovatko suomalaiset lahjoittaneet varoja Jemenin lasten parissa tehtävään työhön keräystavoitteenne mukaisesti?

”Viime syksy (2018) oli itse asiassa varainhankinnan kannalta hyvä, koska julkisuudessa esillä olleet rajut uutiskuvat vetosivat ihmisiin. Tukea kertyi noin 430 000 euroa suoraan Jemeniin.”

”Teimme muun muassa Black Friday -keräyksen Jemenin lasten hyväksi, ja ihmiset lahjoittivat siihen upeasti. Yhteensä keräsimme viime vuonna noin 1,6 miljoonaa euroa hätäapuun, joten Jemenin osuus oli merkittävä.”

”Viime aikoina otsikoissa ovat olleet useat muut kriisit kuten rohingyat, Mosambik ja Indonesian maanjäristykset, joten Jemenin osuus jää tänä vuonna varmasti pienemmäksi.”

 

Jemenin piilevä uhka

Jemenin sisällissota on jatkunut maaliskuusta 2015 alkaen, nyt jo neljän ja puolen vuoden ajan. Konfliktin aikana on tapettu yli 70 000 ihmistä, selviää YK:n alaisen maailman katastrofeja ja kriisejä tilastoivan ReliefWebin tiedoista.

Tänä vuonna kuolleiden määräksi raportoidaan yli 7 600. Heistä siviilejä arvioidaan olevan liki 400.

Kirsi Harun mukaan WHO, Unicef ja muut YK-järjestöt keräävät jatkuvasti dataa omilla työsaroillaan. Esimerkiksi aliravitsemusta ”screenataan” terveydenhuollossa ja erityisissä aliravitsemuksen hoitoon perustetuissa keskuksissa. Siksi on mahdollista koota tarkka tilannekuva myös Jemenin kriisin kehittymisestä.

”Erittäin vakavasti aliravittuja lapsia on Jemenissä tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin 360 000.”

”Erittäin vakavasti aliravittuja lapsia on Jemenissä tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin 360 000. He taistelevat hengestään joka hetki.”

”Eräs tosiasia, josta ei kerrota juuri missään, on kroonisen aliravitsemuksen vaikutus maan tulevaisuuteen.”

”Tällä hetkellä noin puolet jemeniläisistä pienistä lapsista on kroonisesti aliravittuja. Se tarkoittaa, että lapsi on pitkäaikaisesti vailla riittävää ravitsemusta kehityksensä kannalta. Lapsen henki ei välttämättä ole vaarassa, mutta ravinto on yksipuolista tai riittämätöntä – se ei sisällä terveeseen kasvuun ja kehitykseen tarvittavia ravintoaineita.”

Harun mukaan kroonisesti aliravitun lapsen kehoon syntyvät vauriot ovat pysyviä.

”Jos lapsi on alle kaksivuotiaana kroonisesti aliravittu, hän ei kehity koskaan henkisesti tai fyysisesti siihen täyteen mittaansa, johon hän muuten kehittyisi”, Haru sanoo. Tällä on vakavia ja kauaskantoisia seurauksia.

”Koko Jemenin ja sen alueen kehityksen ja vakauden kannalta kyseessä on valtava tragedia. Tämä on sotien usein aiheuttama hiljainen seuraus, joka jää muiden, kärkevimpien sanomien varjoon.”

”Krooninen aliravitsemus vaikuttaa myös lapsen oppimiskykyyn ja koulunkäyntiin. Näiden myötä sodan seurauksena saattaa olla menetetty sukupolvi”, Kirsi Haru varoittaa Jemenin piilevästä uhasta.


Kuinka välittää Jemenin lapsista?

Unicefin työtä Jemenissä voi tukea esimerkiksi ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tai suorittamalla kertalahjoituksen. Lisätietoja voi lukea sivulla unicef.fi/tue-tyotamme.

Muita keinoja kanavoida tukensa Jemeniin Unicefin kautta ovat merkkipäivä- ja testamenttilahjoitus sekä UNICEF-lahja.

”UNICEF-lahjalla ratkaiset lahjaongelmasi, ilahdutat lahjan saajaa ja autat samalla maailman lapsia”, järjestön lahjoitussivulla kerrotaan.

Heijastuksen kustantaja Heijastinmedia pitää kuluvana vuonna esillä Jemenin tilannetta. Aihetta koskevien juttujen lisäksi tarjoamme uusille tilaajillemme mahdollisuuden kohdistaa tukensa myös Jemenin lasten parissa tehtävään työhön.