Teksti: Kati Nyyssölä | Artikkelikuva: Pixabay

Matkailussa liikkuvat valtavat rahasummat. YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan vuonna 2018 kansainväliseen matkailuun käytettiin koko maailmassa 1 462 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joka vastaa noin 1 316 miljardia euroa. Keskimäärin yhteen matkaan käytettiin 936 euroa.

Koska kyseessä on valtava bisnes, yhä useammat kansalaiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota ilmiön kestävyyteen. Kasvava määrä matkailijoita myös haluaa kestäviä matkailupalveluita.

Kestävässä matkailussa ei ole aina kyse siitä, minne matkustaa, vaan siitä, miten matkustaa. Hyvin toteutetulla matkailulla voi olla myönteinen vaikutus kohdepaikan yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja ympäristöön.

YK:n kestävän kehityksen periaatteet auttavat ihmisiä tyydyttämään perustarpeensa vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Kestävä matkailu tähtääkin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Vastuu ympäristöstä ja ihmisistä kuuluu sen mukaan kaikille matkailuelinkeinon osa-alueille. Näin suuressa kuviossa tavoitteisiin pääseminen onnistuu vain laajalla ja vahvalla yhteistyöllä.

Tavoitteisiin pääsemistä edesauttaa se, että kestävästä matkailusta povataan alkaneen vuoden 2020 matkailutrendiä. Omat panoksensa myönteiselle suuntaukselle ovat antaneet yhteiskunnallisesti ja ekologisesti tiedostavat matkailijat, kuten matkabloggarit ja -vloggaajat.

 

Kestävään matkailuun liitetään monia termejä, kuten vastuullinen, vihreä tai eettinen matkailu, kiertomatkailu ja ekoturismi. Ne viittaavat lähtökohtaisesti samaan asiaan, mutta painottavat hieman eri aiheita.

Ympäristövaikutusten huomioiminen on keskeinen osa pyrkimystä, mutta sittenkin vain osa kuvaa. Lisäksi tulee tarkastella matkailun taloudellisia ja sosiaalis–kulttuurisia vaikutuksia.

Matkailu voi parhaimmillaan edistää kohteiden taloudellista kehitystä ja sosiaalisten olojen paranemista sekä lievittää köyhyyttä. Matkailun parissa työskentelevillä ihmisillä tulee olla oikeudenmukaiset työehtosopimukset ja kohtuulliset työskentelyolosuhteet.

Vastuullinen palveluntuottaja huolehtii työntekijöidensä terveydestä, turvallisuudesta ja koulutuksesta.

 

MIKSI KESTÄVÄ MATKAILU ON TÄRKEÄÄ?

Matkailuelinkeino on kasvanut valtavasti toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1950 kansainvälisiä matkoja tehtiin 25 miljoonaa, kun vuonna 2018 sellaisia tehtiin jo 1,4 miljardia. 1950-luvulla lähes kaikki kansainväliset matkat suuntautuivat Euroopan ja Amerikan kohteisiin, mutta 2010-luvun alkuun mennessä luku on lähes puolittunut.

Muutos tarkoittaa, että matkailua suunnataan yhä enemmän uusiin kohteisiin myös kehittyvissä maissa, joissa matkailu luo uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia kehitykselle. Matkailu on yksi maailman merkittävimmistä taloudellisen hyödyn lähteistä ja työllistäjistä.

Näin suureen elinkeinoon liittyy monia eri sidosryhmiä, joilla voi olla toisistaan poikkeavia intressejä. Koska matkailuelinkeinon toimijoiden resurssit ovat huomattavia, matkailulla voi olla myös suuri negatiivinen vaikutus luonnonvaroihin, kulutustottumuksiin, saasteisiin ja sosiaalisiin järjestelmiin riippuen siitä, miten toimitaan.

 

TARINOITA MAAILMALTA

Pohjois-Pohjanmaalta ponnistanut Annika kirjoittaa suosittua matka-aiheista blogia Tarinoita maailmalta. Kirjoituksissa jaetaan kokemuksia eri puolilta maailmaa, myös Kanadasta, jonne hän kertomansa mukaan päätyi asumaan monen mutkan kautta.

Annika ylläpitää matkailuaiheista blogia. Kuvakaappaus: tarinoitamaailmalta.com.

Blogin ja sen kyljessä julkaistavien podcastien tarkoitus on herättää keskustelua kestävästä matkailusta ja havainnoida matkailualan uusimpia kehityskulkuja. Kiinnostavia ovat myös vuotuiset Älä matkusta tänne -listaukset, joissa esitellään muutama sellainen kaupunki tai muu lomakohde, joiden sijaan kannattaisi valita jokin toinen määränpää.

”Matkailijoiden määrä lisääntyy maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta ja monet kohteet tulevat varmasti aina olemaan suosittuja – vai voisitko kuvitella, että esimerkiksi Pariisi, New York, Rooma tai Ateena kärsisi joskus matkailijoiden puutteesta?” hän perustelee.

Annikan mielestä matkailun lisääntyessä onkin tärkeää kiinnittää huomiota matkailijoiden laatuun. Laadukas matkailija on hänen mukaansa sellainen, jonka reissu jättää kohteeseen enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Koska emme voi juuri vaikuttaa toisten ihmisten tottumuksiin, toimintamallien uudistaminen on jokaisen aloitettava omasta itsestään.

Vuonna 2020 matkaa ei hänen mielestään kannata buukata ainakaan Amsterdamiin, Balille, isoille risteilyaluksille, Big Major Caylle (saari Bahamalla) tai AirBnB-majoituksiin. Seuraavassa esittelemme niistä tarkemmin kaksi.

 

TAPAUS AMSTERDAM

Laskelmat ennakoivat Alankomaiden pääkaupungin vuosittaisen turistimäärän nousevan yli 30 miljoonaan kävijään vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna Amsterdamissa kävi 19 miljoonaa matkailijaa. Kaupungissa itsessään on alle miljoona asukasta. 19 miljoonaa turistia vuodessa on tasaisesti jaettuna reilu 50 000 vuoden jokaiselle päivälle.

Kaupunki on joutunut käynnistämään City in Balance -projektin, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti varmistaa, että Amsterdam on hyvä kaupunki sen asukkaille ja vasta toissijaisesti matkailukohde. Muun muassa uusien hotellien rakentaminen on pysäytetty, lentokentän kapasiteettia rajattu ja risteilylaivojen pysähtymispaikka siiretty kauemmas kaupungin keskustasta.

 

TAPAUS BALI

Some-kuvista voisi päätellä, että indonesialainen Bali on paratiisisaari. Tosiasiassa Bali vastaanottaa noin 4,5 miljoonaa matkailijaa vuosittain, mikä vastaa saaren asukasmäärää.

Annikan mukaan Bali julisti vuoden 2017 lopussa jätehätätilan, koska monet saaren suosituimmista rannoista hukkuivat mereltä tulevaan muovijätteeseen.

”Noin 5,5 kilometriä Balin rannoista oli tällä roskaisella hätätila-alueella. Roskia kuskattiin pois uskomattomat 90 000 kiloa päivittäin.”

Roskavuori ei tule ainoastaan turisteista. Matkailijoiden lisäjätteet ovat kuitenkin ongelma saarelle, jolla ei ole vielä asianmukaista tapaa käsitellä jätteitään.

Annikan Tarinoita maailmalta -blogiin voi tutustua täällä.