Teksti: Heikki Hynninen | Artikkelikuva: Pixabay

 

Eri maiden välisissä lukutaitovertailuissa suomalaiset ovat pärjänneet tavallisesti hyvin. Viime vuosina perinteinen lukeminen on kuitenkin vähentynyt ja lukutaito heikentynyt kaikkialla maailmassa. Kehityksen seurauksena kirjojen myynti on laskenut.

Perinteisestikin tytöt ovat olleet keskimäärin parempia lukijoita kuin pojat, mutta viime aikoina kuilu on entisestään kasvanut tyttöjen eduksi. Syyksi kehitykseen on esitetty muun muassa eroja lasten ja nuorten sosio-ekonomisissa taustoissa.

Merkittävä tekijä on ollut mediaympäristön suuri ja nopea muutos. Nykyisin lukeminen joutuu kilpailemaan entistä useampien virikkeiden kanssa. On jopa esitetty, että lukutaidon kehittyminen olisi ainoastaan ohimenevä välivaihe ihmiskunnan historiassa.

Sille, miksi erityisesti kirjojen lukemisella on kuitenkin yhä korvaamaton arvonsa, on useita perusteluja. Niistä vähäisin ei liene lukutaidon yhteys kansalaisyhteiskunnan toimivuuteen ja demokratian kunnioittamiseen. Hyvä lukutaito tekee mahdolliseksi ymmärtää ja arvioida vallankäyttöä – sekä tietenkin osallistua siihen itse.

 

Syvällinen ajattelu ja keskittymiskyky

Yhdysvaltalainen kirjailija Nicholas Carr esittää teoksessaan Pinnalliset, kuinka netti vaikuttaa aivoihimme. Koska tekstit ovat netissä pirstaleisia palasia, keskittymiskykymme heikkenee. Netissä käytetty aika vaikuttaa aivoihin niin, että syvälliseen ajatteluun tarvittavia synaptisia eli hermosolujen välisiä kytkentöjä syntyy vähemmän.

Kirjojen lukeminen vastaavasti vahvistaa syvällisen ajattelun edellyttämiä hermokytkentöjä. Kirjoissa tekstit ovat laajempia kokonaisuuksia, ja niiden lukeminen auttaa muodostamaan asioista kokonaiskuvia.

Lisäksi lukeminen parantaa muistitoimintoja ja auttaa muistisairauksien hoitamisessa. Se myös rauhoittaa mieltä ja auttaa rentoutumaan. Jo lyhyt lukemiseen käytetty aika synnyttää näitä tuloksia.

Kirjojen lukeminen vahvistaa syvällisen ajattelun edellyttämiä hermokytkentöjä.

Eräs lukemiseen kytkeytyvä mielenkiintoinen seikka on Oulun yliopiston kasvatustieteiden professori eme­rita Riitta-Liisa Korkeamäen mukaan tutkimuksissa esille tullut havainto:

”Kotona olevien kirjojen määrä ennustaa suoraan lasten koulumenestyksen! Ei tietenkään vain se, että kirjoja on paljon kirjahyllyssä, vaan se, että niitä luetaan ja kotona kirjoja arvostetaan”, professori kertoi Oulun kristillisen peruskoulun Tavallisen Hyvä! -lehdelle vuosi sitten.

”Varmaankin lukutaidon heikkeneminen on yksi syy siihen, että suomalaisen koulun oppimistulokset ovat nyt menossa huonompaan suuntaan.”

 

Empatiakyky ja sivistys

Romaanien lukeminen on paitsi mielenkiintoista ja sanavarastoa rikastuttavaa, myös empatiakykyä kehittävää. Kun lukija eläytyy eri henkilöhahmoihin, hän oppii paljon ihmisenä olemisesta eli kyky ymmärtää muita paranee.

Kaiken kaikkiaan romaanit avaavat ikkunoita uusiin maailmoihin, millä on kiistattoman myönteinen vaikutus merkittäviin oivalluksiin ja innovaatioihin tarvittavien mielikuvituksen ja luovan ajattelun kehittymiseen.

1800-luvulla vaikuttanut yhdysvaltalainen runoilija Emily Dickinson on sanonut näistä vieraista maailmoista sattuvasti: ”Kauas matkustamiseen ei ole parempaa laivaa kuin kirja.”

Kun romaanien rinnalle otetaan vielä eri aiheisiin syvällisesti perehdyttävät tietokirjat, elementit kattavan sivistyksen hankkimiseksi ovat kasassa. Mitä laajempi tietopohja ihmisellä on, sitä paremmin hän pystyy soveltamaan sitä elämässään ja ymmärtämään erilaisia asioita ja ilmiöitä.

 

Kuinka löytää kadotettu lukuinto?

Lukeminen on siis kaikin puolin hyödyllistä nykypäivänäkin. Mutta mitä tehdä sen lisäämiseksi? Meillä Suomessa on tähän onneksi hyvät lähtökohdat. Erittäin tasokas kirjastolaitos on laajasti kaikkien saatavilla. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää vähintäänkin melko tärkeänä, että oman asuinpaikkakunnan palveluihin kuuluu kirjasto. Syrjäisemmillä seuduilla kirjastoautot ovat merkittävä lisä julkisiin palveluihin.

Lukuharrastuksen juuret ovat kodeissa. Jos vanhemmat lukevat lapsilleen ja kirjoja on muutenkin saatavilla, hyvä pohja aktiiviselle lukuharrastukselle on luotu. Vanhemmuutta olisi siis näiltä osin tuettava. Suomen tasokas peruskoulu tarjoaa myös ensiluokkaisia valmiuksia kehittää lukutaitoa. Lukeminen voitaisiinkin verkostoida yhä paremmin kaikkeen oppimiseen.

Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää vähintäänkin melko tärkeänä, että oman asuinpaikkakunnan palveluihin kuuluu kirjasto.

Myös pojat tulisi huomioida paremmin, ja heidän vahvuuksiaan pitäisi tukea. Jos lukemisen saa nivottua poikia kiinnostaviin aiheisiin, monet heistä voivat innostua lukemisesta. Tässä kirjastojen, koulujen ja kotien verkostoitumisella on keskeinen rooli.

Taistelu lukemisen puolesta tarvitsee myös kulttuurisia esikuvia. Laajasti lukeneet ihmiset voivat näyttää esimerkkiä ja kannustaa meitä kaikkia lukemaan. Jos emme onnistu lukemisen lisäämisessä, populismi, huuhaa-informaatio ja syrjäytyminen eivät ainakaan vähene.

Kaikki onnistumisen edellytykset tässä kamppailussa ovat ulottuvillamme.

Jutussa on hyödynnetty Lukukeskuksen tietoja. Lisää lukemisen hyödyistä voi lukea esimerkiksi täältä.