Teksti ja kuvat: Niko Seppä

”Voi! Tämän muistan ihan selvästi”, Häkkinen säpsähtää kysyttäessä varhaisinta lapsuuden muistoa näyttelemisestä.

”Esiinnyin kymmenenvuotiaana ihmisten edessä. Se tapahtui tavallaan aika myöhään, jos miettii sitä, että olin puhunut näytelmistä ja näyttelemisestä jo paljon ennen sitä.”

Lapsuuden leikit kypsyivät hiljalleen visioksi omasta ammatillisesta tulevaisuudesta. Viimeistään lukioikäisenä Häkkiselle hahmottui, että hän nauttii monentyyppisten roolihahmojen näyttelemisestä.

”Minun ei tarvinnutkaan kiinnostua vain prinsessojen rooleista.”

”Minun ei tarvinnutkaan kiinnostua vain prinsessojen rooleista, jotka olivat olleet siihen saakka lähimpänä omaa sydäntäni. Tajusin, että näytteleminen on sitä, mitä haluan tehdä.”

Suomen teologisessa opistossa Santalassa vietetyn kolmen vuoden aikana Häkkinen sai teologian opiskelun lisäksi harrastaa teatteria ja näyttelemistä.

Vuonna 2011 hän sai opiskelijoiden valmisteleman Ester-musikaalin pääosan.

”Se oli erittäin voimakas kokemus minulle ja muille, jotka olivat produktiossa mukana. Silloin vapauduin pakosta hakea muiden alojen koulutuksiin.”

Opistovuodet saivat hänet pohtimaan vakavasti Amerikkaan lähtemistä. Henkinen valmistautuminen kesti kauan.

”Olin ehtinyt hakea myös suomalaisiin teatterikouluihin.”

Yhdysvalloissa vietetyistä vuosista tulikin tärkeä vaihe nuoren esittävän taiteilijan urapolulla.

Häkkisen opinahjoksi valikoitui Mississippin osavaltion pääkaupungissa Jacksonissa sijaitseva Belhaven University. Se on korkeakoulu, joka kasvattaa ja varustaa nuoria taiteilijoita musiikin, teatterin ja muun ilmaisun alueilla. Erityisen tunnettu Belhaven on monipuolisesta taideopetuksestaan. Nykyisin koulussa voi opiskella myös maisteriksi asti.

”Se on vilkas ja monikulttuurinen yliopisto, johon tulee vaihto-oppilaita muun muassa Etelä-Koreasta.”

Sonja Häkkinen valmistautuu parhaillaan ohjaamaan luovan ilmaisun kurssia Suomen teologisessa opistossa Tampereella. Opisto muutti Tampereelle Teopolikseksi nimettyyn koulutusyksikköön Hangon Santalasta vuonna 2016.

Belhavenista käytetään puheessa yleisesti sen aikaisempaa nimitystä College. Yhdysvalloissa collegeiden tutkinnot ovat korkeintaan alempia korkeakoulututkintoja (bachelor). Häkkisen hankkima tutkinto on Bachelor of Fine Arts, jonka voi kääntää vaikkapa teatteritaiteen kandidaatiksi.

Erääksi opintolinjansa vaativimmista produktioista Häkkinen mainitsee Chicago-musikaalin. Tiivistahtisella harjoittelulla oli myös myönteisiä seurauksia.

”Pääsin aika hyvin irti siihenastisista esiintymispeloista, koska musikaali esitettiin hyvin lyhyen harjoitusajan jälkeen, ja virheitä joutui tekemään.”

 

Hämmennystä ja vastuita

Häkkinen palasi takaisin Suomeen 2017 lopussa. Paluu tuntui hänestä hämmentävältä, olihan hänen elämänpiirinsä ollut kovin toisenlainen noin neljän vuoden ajan.

”Ei ollut enää sellaista kaveripiiriä, johon olisi heti voinut päästä sisälle. Muut ovat jatkaneet elämäänsä.”

Pian paluunsa jälkeen nuori näyttämötaiteilija hakeutui tamperelaiseen Musiikkiteatteri Valkiaan. Se on vuonna 2018 perustettu musiikki-, tanssi- ja teatteri-ilmaisun ryhmä. Mukana on noin 20 eri-ikäistä harrastajaa. Suurin osa heistä on nuoria.

Vaikka teatteri on arvopohjaltaan kristillinen, hänen mielestään ei ole tarpeen tehdä jyrkkää eroa maallisen ja hengellisen näyttämötaiteen välillä.

Häkkisen näyttelijänuran tähän asti näkyvin roolisuoritus tapahtui syyskuussa 2018, jolloin Tampere-talossa esitettiin vuoden 1918 sisällissodan kauhuja käsittelevä Sovinto-musikaali. Siinä hän esitti ensimmäistä kertaa lähihistoriassa elänyttä oikeaa ihmistä.

Säveltäjien Pekka Simojoen ja Lasse Heikkilän ohjaama kaksinäytöksinen teos yhdisti musiikkiteatterin, konsertin ja reality-show’n aineksia. Sovinnon on arvioitu antaneen vahvan esimerkin siitä, miten yksilöt ja kokonainen kansa voi päästä haavoittavien kokemusten yli.

”Pääsin itse tosi lähelle omaa roolihahmoani, kun sain luettavakseni Seth Heikkilän kirjoittaman tarinakokoelman Taistelun kentiltä. Kirja vaikutti roolityöhöni, siihen, kuinka näyttelin Sethin Olga-vaimoa.”

”Oli mahtavaa olla osa noin merkittävää hetkeä.”

Sovinnon toinen puoliaika rakentui Simojoen ja Heikkilän vuoropuhelusta ja musisoinnista. Miehet halusivat kutsua kansaa sovinnon työhön puristamalla symbolisesti toistensa kättä ja pyytämällä anteeksi sisällissodassa eri puolilla toimineiden esivanhempiensa puolesta.

Tilanne oli latautunut, sillä yleisön joukossa eturiveillä istui molempien esiintyjien sukujen edustajia.

”Oli mahtavaa olla osa noin merkittävää hetkeä.”

Parhaillaan Valkian näyttelijät valmistautuvat Joulun sankari -konserttiin, joka esitetään Sastamalassa, Tampereella, Rautavaaralla ja Kangasalla joulukuun aikana.

Esiintyvän taiteilijan osa Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole useinkaan helppo.

”Unelmoin siitä, että elämässä olisi selkeämmät raamit.”

Kuitenkin mieluisia tehtäviä ja isojakin saappaita voi tulla yllättäen tarjolle.

Tällä hetkellä Häkkinen valmistautuu opettamaan luovan ilmaisun kurssilaisia Suomen teologisessa opistossa. Koulutuslinjan opettajan tehtävään kuuluu muun muassa sisältöjen rakentamista ja markkinointia. Kurssin on määrä alkaa tammikuussa 2020.

”Ihmiset haluavat kuulla tarinoita. Me opetamme heille, kuinka kertoa niitä.”

Koulutuksen kerrotaan kehittävän erilaisissa yhteisöissä toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoisten esiintymistaitoja – niin seurakunnissa, kansalaisjärjestöissä kuin vaikkapa työpaikoilla.

”Ihmiset haluavat kuulla tarinoita. Me opetamme heille, kuinka kertoa niitä. Esimerkiksi juontajat, kerhonohjaajat ja kasvattajat hyötyvät kurssista. Haku on käynnissä vuoden loppuun”, hän vihjaa.

 

Elämää erityisen herkästi

Häkkinen kertoo olevansa erityisherkkä, mikä merkitsee ihmisten tunnetilojen ja kulloisenkin ilmapiirin vahvaa kokemista ja tulkintaa. Se synnyttää arkeen omanlaisiaan haasteita.

”Koen usein, miten olen erilainen kuin muut. Omat kiinnostuksen kohteeni ovat usein sellaisia, että on vaikea löytää toista, joka kokisi samoin.”

Nuoren naisen mielestä unelmointi kuuluu kaikille. Hänellä onkin pari neuvoa kaltaisilleen taiteilijoille.

”Älä lopeta. Ainakin vapaa-ajalla kannattaa yrittää tehdä sitä, mitä haluaa, ja jolle oma sydän palaa.”

Unelmat kysyvät usein myös epämukavilta tuntuvia uhrauksia.

”Itsestäni huomaan, että olen ottanut riskejä. Lähdin todella kauas, vaikken tiennyt, mihin se voisi johtaa. Olen lähtenyt matkalle, mutta en ole vielä määränpäässä.”

Kokemustensa rohkaisemana Häkkinen kuitenkin tunnistaa myös ihmisten yksilöllisten elämänpolkujen merkityksen. Siksi hän ei mielellään aseta omia valintojaan malliksi muille.

”Kyllä silti sanoisin, että kannattaa ottaa edessä oleva riski mieluummin kuin jäädä jälkikäteen harmittelemaan, ettei tullut tehtyä sitäkään asiaa.”

Hänestä on selvää, että elämä tuo mukanaan myös pettymyksiä. Siksi onkin tärkeää kasvaa niiden kohtaamisessa ja käsittelyssä. Paha olo kannattaa purkaa Jumalalle ja jatkaa eteenpäin. Myös läheisten kanssa puhuminen ja rukoileminen on tärkeää.

”Kyllä silti sanoisin, että kannattaa ottaa edessä oleva riski mieluummin kuin jäädä jälkikäteen harmittelemaan, ettei tullut tehtyä sitäkään asiaa.”

Hän kertoo käytännöllisen esimerkin, kuinka jokainen voi vahvistaa omaa sisintään. Sen avulla voi harjaantua ajattelemaan ja puhumaan hyviä asioita, jotka ovat tosia ja oikein, vaikkei aina siltä tuntuisikaan.

”Toisinaan kun lähden aamulenkille, puhun itselleni: Jumala rakastaa minua. Elämälläni on tarkoitus. Minä riitän. Minulla on se, mitä tarvitsen.”

Musiikkiteatterin ammattilaisen eräs oivallus on nähdä jokapäiväiset hyvät asiat omassa arjessa.

”Älä keskity siihen, mitä sinulla ei ole. Ajattele sitä kaikkea hyvää, jota sinulla ja elämässäsi kuitenkin on. Se on parasta mielenhuoltoa.”