Teksti: Katja Koivistoinen ja Teemu Sarkkinen | Artikkelikuva: Pixabay

Päivittäiset rutiinit varjelevat Mikkoa (nimi muutettu, toim. huom.) tuoden turvallisuutta ja mielenrauhaa. Jos päivään tulee yllättäviä muutoksia, niihin on vaikea suhtautua ja silloin hän saattaa helposti hermostua. Mikko voi myös ottaa rutiinit liian kirjaimellisesti, eli jos toiminnalle on asetettu suuntaa-antava kellonaika, asian pitäisi tapahtua juuri silloin. Päivärutiini on kaikesta huolimatta hyvä, koska ilman suunnitelmaa Mikko voi jumittua johonkin asiaan tuntikausiksi tai sitten hän ei osaa tarttua mihinkään.

Mikko on kiinnostunut monista asioista. Historiasta hän tietää paljon, jopa ihan nippelitietoa. Hän on kiinnostunut myös eläimistä, mutta ei aivan kaikista lajeista; sammakoista, matelijoista ja koppakuoriaisista hän tietää todella paljon mutta lintulajeista hän on ihan pihalla.

Mikko on kiinnostunut monista asioista. Historiasta hän tietää paljon, jopa ihan nippelitietoa. Hän on kiinnostunut myös eläimistä, mutta ei aivan kaikista lajeista.

Epämääräiset viestit voivat aiheuttaa Mikolle vaikeuksia. Esimerkkinä läheisen kaupungin mainoskyltti: ’Lähestyt X:ää, valmistaudu kääntymään’. Mikko koki sen pelottavana, kehotuksena kääntyä takaisin. Vaikka periaatteessa hän tiesi, ettei ole vaaraa, se aiheutti silti pelkoa: pitääkö nyt varoa vai miksi pitää kääntyä, onko jokin uhka? Mainoksen alareunassa oli kauppojen nimiä ja logoja. Niistä Mikko tajusi, että teksti liittyy niihin ja viestittää, että käänny kaupoille.

Näin kuvailee eräs äiti Asperger-lastaan.

Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä, lyhyemmin Asperger tai AS, on saanut nimensä itävaltalaisen lääkärin Hans Aspergerin mukaan. Kyseessä on virallisen määritelmän mukaan neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö.

Aihepiiri nousee aika ajoin pinnalle ja on esiintynyt varsin hiljattain suomalaisessakin uutisoinnissa, muun muassa nuoresta ilmastolähettiläästä Greta Thunbergista puhuttaessa.

Monilla meistä on jonkinlaisia mielikuvia Aspergerista, mutta siitä liikkuu yllättävän paljon harhaluuloja – jopa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tässä katsauksessa pyritään hahmottelemaan yleiskuva siitä, mistä oireyhtymässä on kyse ja minkälaisia vaikutuksia sillä on diagnoosin saaneen elämään.

Alkajaisiksi on syytä huomauttaa, että alan akateemiset asiantuntijat eivät välttämättä puhu enää erikseen Aspergerista vaan yleisesti autismin kirjosta, johon kuuluvaksi Aspergerkin luokitellaan ja joka ilmenee eriasteisena.

Puhekielestä termi tuskin poistuu kuitenkaan vielä pitkään aikaan, koska Asperger on useimmille diagnoosin saaneille keskeinen osa identiteettiä. Voidaan hyvällä syyllä puhua jopa eräänlaisesta Asperger-kulttuurista.

Oireyhtymä ilmenee yksilöllisesti, mutta on olemassa tiettyjä piirteitä, jotka auttavat tunnistamaan sitä.

 

Autismin kirjoon kuuluvia (sis. AS-diagnoosin saaneet) on noin yksi prosentti väestöstä. Asperger muodostuu diagnoosin saaneelle usein keskeiseksi osaksi identiteettiä. Asperger-henkilöt eivät yleensä leimaudu, vaan kantavat erityispiirteensä ylpeydellä. Puhekielessä AS-ihmisistä puhutaan usein ”asseina”, jotka puolestaan nimittävät neurologisesti tyypillisiä ihmisiä ”nenteiksi”. Kuva: Adobe Stock

Sosiaaliset taidot

Lähes kaikilla AS-ihmisillä esiintyy jonkinlaisia vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Monilla on tavanomaisesta poikkeavia tapoja ilmeillä tai elehtiä; osa ei käytä elekieltä juuri lainkaan. Tähän liittyy usein vastaavasti pulmia ymmärtää toisten sanatonta viestintää. Myös esimerkiksi sarkasmin tunnistaminen voi olla Asperger-henkilölle hankalaa.

”Sen sijaan ammattilaistenkin keskuudessa esiintynyt yleinen käsitys, että Aspergeriin liittyisi empatiakyvyttömyyttä, on harhaluulo.”

Näin toteaa painavasti psykoterapeutti Timo Sarkkinen, jolla on oireyhtymästä kokemusta sekä ammattinsa puolesta että AS-lapsen isänä.

Edellä todettu ei tarkoita, etteikö osalla AS-henkilöistä olisi vaikeuksia yhtäältä tunnistaa ja toisaalta ilmaista tunteita. Monelle heistä on aika ajoin hankalaa tulkita toisten ihmisten käytöstä. Lisäksi osa voi reagoida tilanteisiin tahattomasti normaalista poikkeavalla tavalla ja luoda siten itsestään empatiakyvyttömän vaikutelman.

Erityisesti lapsena AS-henkilö voi esimerkiksi nauraa nähdessään toisen satuttavan itsensä, vaikka ymmärtää hyvin, että toisesta tuntuu pahalta ja kokee sisimmässään myötätuntoa. Hän ei vain mahda refleksinomaiselle reaktiolleen mitään. Vanhemmiten itsesäätely voi kuitenkin alkaa toimia paremmin.

Moni aikuinen Asperger-henkilö välttelee mielellään vuorovaikutustilanteita ns. neurologisesti tyypillisten ihmisten kanssa ja viihtyy paremmin omissa oloissaan tai kaltaistensa parissa. Jotkut ovat toki luonnostaan eristäytymiseen taipuvaisia, mutta monen kohdalla kyse on epävarmuudesta. He ajattelevat olevansa niin poikkeavia, ettei tavallisten ihmisten kanssa ole mahdollista kommunikoida sujuvasti.

Sarkkisen mielestä tämä on usein harhaluulo.

”Moni uskoo sosiaalisten kykyjensä olevan heikompia kuin ne todellisuudessa ovat. Useimmat pärjäisivät hyvin neurologisesti tyypillisten kanssa, kun vain uskaltaisivat.”

”Moni uskoo sosiaalisten kykyjensä olevan heikompia kuin ne todellisuudessa ovat. Useimmat pärjäisivät hyvin neurologisesti tyypillisten kanssa, kun vain uskaltaisivat.”

Sosiaalisessa kanssakäymisessä tarvittavaa huomiokykyä ja kommunikaatiotaitoja voi hänen mukaansa harjaannuttaa, ja vuorovaikutustilanteisiin liittyvää pelkoa ja epävarmuutta on mahdollista lievittää.

”On kuitenkin hyvä muistaa säädellä kuormitusta, ettei sitä tule liian pitkiä aikoja kerrallaan”, Sarkkinen huomauttaa.

Hän viittaa tällä AS-ihmisille ominaiseen tarpeeseen saada riittävästi omaa tilaa ja rauhaa. Toki sitä tarvitsevat jossakin määrin kaikki, mutta useimmat Asperger-henkilöt normaalia enemmän. Vuorovaikutustilanteet kuormittavat monia heistä – myös niitä, jotka viihtyvät ihmisten seurassa ja joilla on erinomaiset sosiaaliset taidot.

Lienee huomionarvoista mainita, että Sarkkisen mukaan peräti kolmannes Asperger-ihmisistä omaksuu hyvät sosiaaliset taidot. Moni heistä kykenee sujuvaan kommunikointiin, mutta osaa pidättelee pelko tai epävarmuus.

 

Aistiyliherkkyys

Aspergeriin liittyy usein aistiyliherkkyyttä. Moni ahdistuu tietynlaisista äänistä tai hajuista normaalia enemmän.

Myös tuntoaistin yliherkkyys on tyypillistä. Esimerkiksi tietynlaiset vaatteet tai vaikkapa kynsien tai hiusten leikkaaminen voi tuntua epämukavalta – joskus jopa tuottaa sietämätöntä fyysistä kipua.

Toisaalta joillakin Asperger-ihmisillä esiintyy aliherkkyyttä esimerkiksi lämpötilojen suhteen. Tällainen henkilö voi pärjätä talvipakkasella vähissä vaatteissa kylmyyttä tuntematta.

Niin yli- kuin aliherkkyydetkin voivat joskus lieventyä vanhemmiten – usein tietoisen karaisemisen tuloksena, mutta joissakin tapauksissa itsestäänkin.

Erityiset mielenkiinnonkohteet

Asperger-henkilöillä on tyypillisesti erityisiä mielenkiinnonkohteita, joita alkaa esiintyä varhaislapsuudesta lähtien. Niiden kirjo on laaja; ne voivat liittyä esimerkiksi johonkin tieteenalaan, taiteenlajiin, liikennevälineeseen tai laitteeseen. Joskus ne voivat olla hyvinkin omalaatuisia.

Jotkin mielenkiinnonkohteet ovat luonteeltaan pysyviä, mutta joskus ne voivat vaihdella. Joillakin AS-ihmisillä on vain yksi, kapea-alainen intohimo, mutta osa kykenee kiinnostumaan useasta asiasta samaan aikaan.

Melko tyypillistä noille erityiskiinnostuksen kohteille kuitenkin on, että ne kykenevät vangitsemaan AS-henkilön huomion täysin pitkäksi ajaksi – joskus jopa syömisen ja nukkumisen kustannuksella. Usein Asperger-ihminen haluaa tietää kaiken kiinnostuksensa herättäneestä asiasta ja jaksaa keskustella siitä loputtomasti.

Joillakin AS-ihmisillä on vain yksi, kapea-alainen intohimo, mutta osa kykenee kiinnostumaan useasta asiasta samaan aikaan.

Jotkut Asperger-henkilöt onnistuvat luomaan uran kiinnostuksenkohteensa ympärille ja kehittyvät alansa huippuosaajiksi. Esimerkiksi Yle kertoi taannoin (8.3.) verkkosivuillaan Unicus-yhtiöstä, joka palkkaa tietoisesti yksinomaan Asperger-ihmisiä tarkkuutta vaativiin tietoteknisiin tehtäviin.

”Monet autistit hahmottavat yksityiskohdat todella hyvin. He näkevät sellaisia asioita, virheitä ja ohjelmointivirheitä, mitä toiset ihmiset eivät näe”, kertoo Unicusin perustaja Lars Johansson-Kjelleröd.

Siinä, missä AS-henkilö kykenee keskittymään täydellisesti erityisten mielenkiinnonkohteidensa parissa, hänellä voi ilmetä keskittymisvaikeuksia silloin, kun asia ei kiinnosta häntä.

 

Rutiinit

Monille Asperger-ihmisille on tärkeää pitää kiinni rutiineistaan. Heille on tyypillistä haluta tehdä asiat aina samalla tavalla ja samassa järjestyksessä. Joillekin on tärkeää pitää tavarat ja huonekalut tietyissä paikoissa. Osalla rutiininomaisuus voi näkyä myös esimerkiksi pakkomielteenomaisena tarpeena ostaa samaa leipämerkkiä.

Äkillisiin muutoksiin sopeutuminen on usein vaikeaa, mikä voi aiheuttaa ajoittain ongelmia arkielämässä.

”Ensimmäinen reaktio pieneenkin muutokseen on yleensä kielteinen. Siksi sellaisesta kannattaa varoittaa etukäteen”, Sarkkinen toteaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, etteikö AS-henkilö hyväksyisi esimerkiksi jonkin huonekalun paikan vaihtamista. Se vain vaatii tältä valmistautumista. Kielteistä ensireaktiota Sarkkinen luonnehtii vaistomaiseksi piirteeksi, joka on tavallinen aikuisillakin Asperger-ihmisillä.

 

Muita piirteitä

Liki kaikkia Asperger-ihmisiä koskettava piirre on ahdistus- ja masennusoireilu aikuistumisen kynnyksellä. Osalla näitä oireita esiintyy aiemminkin ja osalla myös myöhemmällä iällä, mutta itsenäistymisvaiheessa niitä potee Sarkkisen mukaan käytännössä jokainen.

Joillakin Asperger-henkilöillä on poikkeuksellisen hyvä muisti. Toisaalta osalla esiintyy muistihäiriöitä. Samankaltaista äärimmäistä vaihtelua esiintyy myös mielikuvituksen kohdalla: osalla AS-ihmisistä on poikkeuksellisen vilkas mielikuvitus, kun taas joillakin sen käyttö on rajoittunutta ja mielenkiinto suuntautuu enemmän todelliseen maailmaan.

Osalla Asperger-henkilöistä esiintyy motorista kömpelyyttä. Heillä voi olla kehitysviivästymiä esimerkiksi polkupyöräilyn tai uimataidon oppimisessa. Joillakin nämä voivat olla jopa hallitsevimpia AS-piirteitä. Kaikilla motorisia puutteita ei kuitenkaan ilmene.

Kaikilla Asperger-henkilöillä ei ilmene motorisia puutteita.

Erityisesti lapsuuteen liittyvä AS-ihmisille ominainen piirre on tarve toistaa jotakin tiettyä liikettä, kuten heilutella käsiään tai sormiaan tai hytkyttää koko kehoaan. Ulkopuolisin silmin liikehdintä voi vaikuttaa häiritsevältä ja levottomalta, mutta AS-henkilöä se voi auttaa rentoutumaan ja keskittymään. Vanhemmiten liikehdintä usein vähenee itsesäätelyn kehittymisen myötä, joskus jopa loppuu kokonaan.

Toinen korostuneesti lapsuuteen liittyvä taipumus on toiminnanohjaukseen liittyvä vaikeus. AS-lapsi tarvitsee usein selkeää ohjausta päivittäisten toimintojensa suorittamiseen ja toimintansa suunnitteluun. Moni hyötyy selkeästä aikataulusta, yhdessä sovituista säännöistä ja niiden noudattamisesta.

 

Voiko Aspergerista parantua?

Asperger ei ole sairaus, joten siitä ei voi parantua. Sen aiheuttamia normaalia elämää haittaavia oireita voidaan kuitenkin lievittää tukitoimien avulla.

”Lapsuudessa on tärkeää keskittyä konkretiaan. Keskeisiä harjaannutettavia asioita ovat toiminnanohjaus sekä kommunikaatio- ja ryhmätyötaidot”, Sarkkinen kertoo. Hänen mukaansa toimintaterapia on monia AS-lapsia hyödyttävä tukimuoto.

Aikuisiällä AS-henkilöt voivat Sarkkisen mukaan hyötyä oireilustaan riippuen esimerkiksi joistakin psykoterapiamuodoista.

”Terapeutilla on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä oireyhtymästä. Muuten voi syntyä helposti kiusaus psykologisoida sen erityispiirteitä, mikä olisi vahingollista”, hän painottaa.

Hämmästyttävän paljon on mahdollista saavuttaa myös omaehtoisesti, jos Asperger-henkilöllä on riittävästi motivaatiota.

Sarkkinen kuitenkin korostaa, ettei AS-ihmisiä saa yrittää pakottaa käyttäytymään neurologisesti tyypillisellä tavalla. Myöskään heidän itsensä ei kannata yrittää väkisin olla muuta kuin ovat, vaan hyväksyä itsensä sellaisinaan.

 

FAKTA: KOLME YLEISINTÄ HARHALUULOA ASPERGER-IHMISISTÄ

He ovat kiinnostuneita vain asioista, eivät ihmisistä.

Asperger-ihmisten mielenkiinnonkohteet vaihtelevat laajalla kirjolla. Moni kiinnostuu asioista, mutta yhtä lailla mielenkiinto voi suuntautua ihmisiin – esimerkiksi tiettyyn henkilöön tai johonkin ihmisten käyttäytymiseen liittyvään piirteeseen.

He ovat vajaaälyisiä.

Aspergerin oireyhtymä ei korreloi suoraan älykkyyteen. Suurin osa AS-ihmisistä on normaaliälyisiä tai jopa keskimääräistä älykkäämpiä – ainakin joillakin osa-alueilla. Moni on esimerkiksi kielellisesti tai matemaattisesti lahjakas ja voi kehittyä oman erityisalansa asiantuntijaksi, jopa neroksi.

He ovat empatiakyvyttömiä.

AS-ihmisillä on usein vaikeuksia ymmärtää toisten sanatonta viestintää ja tunnistaa heidän tunnetilojaan sen perusteella. Lisäksi heillä voi olla vaikeuksia ilmaista omia tunteitaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he tuntisi voimakkaasti ja kykenisi asettumaan toisen ihmisen asemaan.