Teksti: Hilla Vuorinen | Kuvat: Hilla Vuorinen ja Eetu Sironen, artikkelikuva: Adobe Stock

 

Hilla Vuorinen on opiskelija ja vapaa toimittaja.

Muovia löytyy merien syvimmistä kolkista ja korkeiden vuorten huipuilta. On vain harvoja koskemattomia paikkoja, joita muovi ei olisi saastuttanut. Tätä vauhtia ongelma räjähtää ennen pitkää käsiin.

Samaan aikaan toisaalla: Muovikassi on hyvä. Kangaskassi on huonoin vaihtoehto luonnonystävälle. Biokassi tuhlaa luonnonvaroja. Näin kuuluvat sloganit muovikasseja valmistavan A-kassien sivuilla.

Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Vesa Taitto on samoilla linjoilla: ”Kertakäyttötuotteissa muovi on kierrätyksen ja energiatehokkuuden kannalta paras vaihtoehto.”

Muovia käytetään energiatehokkuuden lisäksi sen mukautuvuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Se on edullinen ja kestävä materiaali, jonka rinnalle ei monien mielestä ole tullut ominaisuuksiltaan yhtä hyvää haastajaa.

Muovia käytetään energiatehokkuuden lisäksi sen mukautuvuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi.

Kuluttaja hämmentyy vähemmästäkin. Ympärillä on paljon erilaisia ohjenuoria, joita seurata.

Muovipussi oli kauan suomalaiselle itsestäänselvyys, mutta tilanne on nyt muuttumassa. Muovipussien saaminen kaupasta ei ole enää yhtä helppoa kuin aiemmin. Kaupan liitto ry on allekirjoittanut Muovikassisopimuksen, jonka tavoitteena on saada kaupat vapaaehtoisin toimin vähentämään muovipusseja. Taustalla olevan EU-direktiivin tavoitteena on, että vuonna 2025 muovikasseja kuluu henkeä kohden 40 kappaletta vuodessa.

Muovista ollaan huolissaan nimenomaan sen takia, ettei sen hyötykäyttö ole vielä tarpeeksi tehokasta. Paperin kierrätysaste on Euroopassa 72 prosenttia, kun taas muovin osuus jää alle kolmannekseen.

 

Keravasta muovipussiton

Kemian tohtori Mari Granström tunnisti tämän ongelman. Hän jalkautui ulkomailta takaisin Suomeen ja päätyi Keravalle. Siellä hän aloitti projektin, jolla on kunnianhimoinen tavoite: tehdä Keravasta muovipussiton. Hanke alkoi noin puolitoista vuotta sitten, kun Granström voitti ideallaan innovaatiokilpailun.

”Uskon, ettei yhteiskuntamme romahtaisi, vaikka luopuisimme muovipusseista”, kuuluu Granströmin pääteesi.

Granströmin mielestä Kerava on paikkana ideaali hankkeen toteuttamiselle, sillä kaupunki on sopivan kokoinen ja se on varustettu kompaktilla keskustalla. Keravaa ei silti voisi kuvailla ekologisen ajattelun keskukseksi.

Kerava yrittää ponnistaa maailmankartalle edelläkävijänä.

Nyt Kerava joka tapauksessa yrittää ponnistaa maailmankartalle edelläkävijänä. Muovipussittomaan utopiaan on kuitenkin vielä pitkä matka, ja Granström kertookin, että suomalaiset eivät ole aluksi kovin avoimia uusille asioille.

”Suomalaisten ensireaktio on yleensä viha tai muu negatiivisuus. Olemme kokeneet paljon vastarintaa. Täytyy kuitenkin mennä pienin askelin eteenpäin.”

Granströmin mukaan siirtymävaihe kestää varsinkin isoilla kaupoilla. Täysin muovipussittomia myymälöitä on Keravalla tällä hetkellä viisi.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on perehtynyt muoviin ja sitä korvaaviin materiaaleihin. Hänestä Muovipussiton Kerava on projekti, joka nostaa ihmisten tietoisuutta, mutta ei ratkaise varsinaista ongelmaa. Toisaalta ongelmaakaan ei saada ratkaistua, jos sitä ei huomata.

 

Helmasyntikö?

Muovipussien puolesta on otettu kantaa esimerkiksi niiden käytännöllisyyden vuoksi.

Granström ei näe, että tässä olisi kyse siitä: muovikassien käyttö ei välttämättä olekaan käytännöllisyydestä kiinni, vaan se on opittu toimintamalli. Arkipäiväiset käytännön ratkaisut opitaan yleensä kotoa.

Herää myös kysymys koulujen kasvatusroolista: onko olemassa oppiainetta, jossa ympäristöasioita käsitellään tarpeeksi? Monesti asiat jäävät kuitenkin opettajan vastuulle, jos niitä halutaan nostaa esiin.

Lisäksi asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia, mikä tekee valistuksesta vaikeaa.

”Muovipussi ei ole yksiselitteisesti paha, vaikka onkin näkyvä. Suomessa muovikasseille on toimiva kierrätysjärjestelmä, ja niiden sisältämä polyeteeni on helppo kierrättää. Lisäksi monet käyttävät muovipussin useamman kerran ainakin jätepussina, joka muutenkin pitää hankkia jätteenkäsittelyn hygienia ja työturvallisuus huomioiden”, Harlin sanoo.

”Muovipussi ei ole yksiselitteisesti paha, vaikka onkin näkyvä.”

Roskapussi herättää suomalaisissa paljon tunteita – onhan sellainen nyt pakko olla! Vai onko?

Kierrätyksen lisääntyessä sekajätettä syntyy paljon vähemmän ja sen koostumus on kuivaa. Roskapussia ei välttämättä tarvita. ”Henkilökohtaisesti kippaan kaikki jätteeni suoraan astiaan”, Granström toteaa.

Tämäkään ei ole itsestään selvää. Kiertokapula Oy:n sivuilla ohjeistetaan, että jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Virallista kieltoa pussittomuudelle ei kuitenkaan ole, ja Granström kannustaakin ihmisiä ”maalaisjärkianarkiaan”.

”Suomessa meillä on ollut aikoinaan jätehuolto, jossa ei käytetty mitään pusseja”, Granström muistuttaa.

 

K-Market Keravan asema on ottanut käyttöön panttikassit, joiden elinikä on pidempi, ja jotka saa myös tuoda tarvittaessa peseytettäväksi. Kuvassa Arttu Ruusu.

Muovitietotulva hämmentää kuluttajaa

Kun tavallinen kuluttaja yrittää selvittää netistä, mikä kauppakasseista on ekologisin, on tietoa tarjolla moneen lähtöön. On paljon artikkeleita, jotka lainaavat esimerkiksi vuoden 2017 tanskalaistutkimusta, jossa todettiin, että puuvillaista kestokassia olisi käytettävä 7 000 kertaa, ennen kuin siitä tulisi yhtä ekologinen vaihtoehto kuin muovipussista.

Onko kestokassi siis välttämättä paras vaihtoehto? Granströmillä on tähän selkeä vastaus:

”On, aina. Se on ihan perusmatematiikkaa. Kyseinen tanskalainen tutkimus pitäisi jokaisen lukea sanasta sanaan. On helppoa poimia siitä tiettyjä asioita – kuten kestokassien käyttöön liittyviä lukuja. Todellisuudessa tutkimuksessa on otettu vain tietynlaisia seikkoja huomioon, kuten että kestokassit ovat neitsytpuuvillasta valmistettuja ja ne hävitetään polttamalla.”

Tutkimukset ovat monesti ristiriidassa keskenään; näyttää siltä, että muovikassien kohdalla ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat osittain vastakkain. Kestokassin valmistaminen saattaa tuotantohetkellä tehdä ilmastolle enemmän hallaa kuin muovipussi, ja sen hyöty tulee esille vasta pitkäaikaisessa käytössä. Syy-seuraussuhteiden arvioiminen on hankalaa, sillä tutkimukset eivät osaa ennakoida, mihin kassi kuluttajan kädestä päätyy.

 

Valekierrätyskassi

Nykyään monet muovipusseista myös valmistetaan kierrätysmateriaaleista, jolloin ne nähdään ekologisena vaihtoehtona. Granström ei näitä väitteitä allekirjoita.

Kierrätysmuovikassit eivät ole koskaan kokonaan kierrätysmateriaalista valmistettuja – niiden raaka-aineesta saattaa olla vain 60 prosenttia kierrätettyä. Tämä johtuu siitä, että muovia ei ole tarpeeksi kierrossa.

Jokainen asiantuntija liputtaa paremman kierrätyksen puolesta. Suomessa on kierrätetty kotitalouksien muovia vuodesta 2016. Yhä useammista roskakatoksista löytyy muovinkierrätyspiste, mutta se ei toistaiseksi ole pakollinen koko maan alueella. Sekajätteen kerääminen on vielä monelle se helpoin vaihtoehto.

”Jätteenpolttolaitokset tuottavat 400 tonnia kuonaa ja tuhkaa jätteenä. Se on ongelmajätettä, emmekä me tiedä, mihin sen voisi laittaa.”

”Ihmiset ajattelevat, että kaikki, mikä poltatetaan, häviää kokonaan. Tämähän ei pidä paikkaansa. Jätteenpolttolaitokset tuottavat 400 tonnia kuonaa ja tuhkaa jätteenä. Se on ongelmajätettä, emmekä me tiedä, mihin sen voisi laittaa”, Granström oikoo jätteenkäsittelyyn liittyviä harhaluuloja.

Myös Muoviyhdistys on hanakasti paremman kierrätyksen puolella. Hyvä esimerkki toimivasta systeemistä on muovipullojen kierrätys. Palautusjärjestelmiä hoitavan Palpan mukaan muovipullojen kierrätysaste on Suomessa jo 90 prosenttia.

Tutkimusprofessori Harlin tuo tilanteeseen taloudellisen puolen: ”Muoviteollisuus puhuu vahvasti kemiallisen kierrätyksen puolesta, eli että jätemuovi olisi heidän raaka-aineensa. Ainut lopullinen maksaja tälle on kuitenkin kuluttaja.”

Nykyään kuluttaja on jo tottunut maksamaan ympäristöystävällisyydestä hieman enemmän. Halu tehdä hyvää on suuri – jos sitä ei tehdä hankalaksi. Teettämäni katugallupin mukaan ihmiset ovat huolissaan ympäristöasioista, mutta muovipussit vastaavat heidän tarpeeseensa.

 

Viimeinen tuomio

Onko muovi oikeasti paholainen?

”Muovi itsessään ei ole paha – ei mikään materiaali ole. Pitää osata erottaa kestomuovi kertakäyttömuovista. Kertakäyttömuovi on aiheuttanut tämän hirveän jäteongelman”, Granström paaluttaa.

Vesa Taiton mielestä muoviongelma aiheutuu pääasiassa kehittyvien maiden puutteellisesta jätehuollosta. Teollistuneiden maiden tulisi ottaa vastuuta niistä epäkohdista eikä keskittyä omasta muovinkulutuksestaan vouhottamiseen.

”Länsimaiden kertakäyttömuovikiellot ovat vain silmien sulkemista itse ongelmalta.”

Taitto muistuttaa myös, että on muita tuotteita, jotka kuormittavat ympäristöä paljon enemmän. Elintarvikkeen ympäristökuormitus on aina suurempi kuin sitä ympäröivän pakkauksen.

”Ympäristölle parasta on ostaa kaupasta pelkkä muovipussi eikä mitään muuta.”

Muovikassi on siis pieni osa ihmisen ympäristökuormitusta, ja Suomen päästöt ovat minimaalinen osa maailman päästöistä. Jos taas katsotaan suomalaisen yksilön hiilijalanjälkeä, sitä ole varaa hehkuttaa.

Tähän mennessä moni on herännyt tajuamaan, etteivät tilastojen pyörittelyt oikeuta tekemättömyyteen. Moni kehittyvistä maista on vasta menossa kohti teollista vallankumousta. Täytyy tehdä valinta, minkälaista esimerkkiä suomalaiset näyttävät.

Granström näkee paikallisen toimimisen ja konkreettiset teot hyvänä alkuna.

”Ihmiset ovat luoneet kaikki ne ongelmat, joita meillä täällä maapallolla on – aivan itse. Me voimme suomalaisina syyttää kiinalaisia, kiinalaiset voivat syyttää vietnamilaisia ja tätä osoittelua voidaan jatkaa loputtomiin, mutta kaikki päätyy joka tapauksessa meidän rotuumme.”

Muovipussittomuus ei ole sokea ideologia vaan valinta.

Ympäristötietoinen kuluttaja tekee jatkuvasti valintoja. Yhdelle helpoin vaihtoehto osallisuuteen saattaa olla ekologisemman kauppakassin valinta, toiselle lihansyönnin poisjättäminen ja kolmannelle lähiruoan suosiminen. Kuluttaja harvoin jaksaa vastuuttaa itseään kaikesta.

Yksiselitteistä oikeaa vaihtoehtoa ei ole. Muovipussiton Kerava on projekti, joka pyrkii herättelemään kaupunkilaisia tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja. Se nojaa yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Muovipussittomuus ei ole sokea ideologia vaan valinta.